RSS

Aihearkisto: Ratsastus

Lempiharjoituksia 7/200 000: Avosta askelta venyttämään

Koska viimeaikoina tuuppaamisen uhkana on ollut ideoiden hupeneminen, tartuin toimeen ja tilasin mainion harjoituskirjan Briteistä: 101 Schooling Excercises: For Horse and Rider. Viikon aikana olen kokeillut jo muutamia uusia harjoituksia, joista pari kolahti suoraan suosikkiharjoitusten kärkeen.

Ideana molemmissa harjoituksissa on käydä ääripäissä: ensin mennään avoa ja siitä siirrytään suoraan keskikäyntiin tai -raviin. Meidän tapauksessa ei keskiravista ole (vielä) puhettakaan, mutta onpahan joku syy harjoitella.

1. Käänny keskihalkaisijalle ja lähde ratsastamaan kohti vastakkaista lyhyttä sivua avossa. I:ssä (kentän keskipisteessä) lähde ratsastamaan kohti turvan osoittamaa nurkkaa keskikäynnissä. Lyhyellä sivulla siirry taas keskihalkaisijalle ja toista harjoitus toiseen suuntaan.

2. Ratsasta pitkällä sivulla ravia avossa. Pitkän sivun puolessa välissä (tai hiukan ennen) ampaise kohti vastakkaisen pitkän sivun nurkkaa keskiravissa. Toista lyhyen sivun jälkeen toiseen suuntaan.

Näiden treenien aikana Dingo pehmenee tehokkaasti ja kuuntelee jalka-apuja melkoisen tarkasti. Lisäksi se liikkuu halukkaasti. Suurin haaste on tahdin säilyminen avon aikana ja se, että Dingon mielestä väistäminen on kivempaa, kuin avojen vääntö. Niinpä taivutuksen säilyttäminen vaatii melkoisesti keskittymistä ja sitkeyttä.

avotaivutus - keskikäynti

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 7/200 000: Avosta askelta venyttämään

Kirjoittanut : 20 elokuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: , ,

Back to basics: ohjien keruu

Sweet Dingo

Perusasioihin keskittymässä

Olen taas sortunut keskittymään vain vaikeisiin asioihin ja unohtanut sellaisen kivijalan, kuin perusasiat. Ja tarkoitan todellakin asioita, jotka kuuluvat ratsastajan uran sikiökauteen. Ohjien keruu alkukäyntien jälkeen on ollut minulle täysi itsestäänselvyys, jolle en ole uhrannut minkäänlaista ajatusta noin kahteenkymmeneen vuoteen. Onneksi Hännisen Seija herätti minut huomaamaan, että tuohonkin itsestäänselvyyteen kannattaa välillä palata.

Minulla on ollut tapana napata ohjat nopeasti (ei kovasti), jolloin yyberherkkäsuinen ruunaseni nostaa ensin nupin pilviin ja siirtyy vasta sitten oikein päin. Tuo nuppi käy ylhäisyyksissä niin nopeasti, etten edes ole kokenut asiaa ongelmaksi. Seija kuitenkin näki, että asiassa olisi parantamisen varaa. Hän teetti meillä harjoituksen, jossa ohjat kerättiin hallitusti ja keskittyen, jotta hevonen ei nouse vastustelemaan missään vaiheessa. Naruja lyhennettiin hitaasti ja jos pää meinasi yhtään nousta, niin heti ratsastettiin jalalla eteen. Kun ohjat oli kerätty, ne taas pidennettiin vaiheittain ja harjoitus toistettiin pariin otteeseen.

Harjoitus tehosi nopeasti ja uskon, että tällaisten perusasioiden reikien paikkaus auttaa myös vaikeiden asioiden pureskelussa. Yksi osatavoitteistani onkin nyt oppia tarkemmaksi ihan kaikessa, erityisesti perusasioissa.

Helppoon on käytävä käsiksi kuinvaikeaan ja vaikeaan kuin helppoon.
Edellinen tapa siksi, ettei itseluottamus tekisi huolettomaksi,
jälkimmäinen siksi, ettei itseluottamuksen puute heikentäisi.

-Baltasar Gracián

 
6 kommenttia

Kirjoittanut : 11 elokuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Ratsastus

 

Avainsanat: ,

Lempiharjoituksia 6/200 000: kahdeksikolla ketteräksi

Kun ympyrä tympii ja takapää jätättää voi ottaa matemaattiset kuviot käyttöön. Viitosta en ole kokeillut, mutta kahdeksikko on osoittautunut toimivaksi lääkkeeksi moneen päänsärkyyn.

  1. Laukkaa ympyrällä.
  2. Vaihda laukka kahdeksikon keskellä (puomi kahdeksikon keskellä voi auttaa).
  3. Jätä välillä laukka vaihtamatta ja jatka vastalaukassa (huolehdi, että vastalaukkaa tulee yhtä paljon molempiin suuntiin).

Dingon saa tällä harjoituksella notkistumaan valtavasti. Yksinkertaista, mutta tehokasta, sellaista niksipirkka-ainesta (ilman sukkahousuja).

Laukkakahdeksikko

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 2 elokuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset

 

Avainsanat: ,

Kilpailuasu – jotain uutta pliis

Oletko koskaan miettinyt miksi kilpailuasu on sellainen kuin on? Voisiko se kuitenkin olla jotain ihan muuta? Minulla on jokunen peruste sille, miksi kisa-asukäytänteitä voisi tarkistaa.

  • Puhtaat valkoiset ratsastushousut. Siis c’mon! Jo ennen kisasuoritusta housuissa on vähintään muutama kuraroiske, puolen sentin kerros kavioeläimen kuolaa ja harmahtava pölypinnoite. Armeijakuvioiset ratsastushousut toimisivat paremmin.
  • Kisatakki. Kylmä talvella, kuuma kesällä.
  • Silinteri (tai kuten nuorempi poikani sanoo: herran hattu). Miehille ihan bueno, mutta ehkä naiskilpailijoilla voisi olla vaikka huivi? Lisäksi silinteri suojaa päätä lähinnä auringolta (eikä huivi parantaisi tilannetta).
  • Plastrong: ahdistava, kiristävä ja kuuma. Aina rutussa ja sen solmiminen on yhtä tuskaa.

Myönnän, että perinteinen kisa-asu näyttää yybertyylikkäältä, mutta veikkaan, että mielikuvituksellisemmat asut lisäisivät lajin katsojamäärää. Niin, ja käytännöllisemmät asut ratsastajan mukavuutta 🙂

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kilpailuasu – jotain uutta pliis

Kirjoittanut : 12 heinäkuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: ,

Lempiharjoituksia 5/200 000: niin myötä- kuin vastalaukassa

Dingo on laukkaballeruuna. Se tanssii kauniisti tasapainossa kunhan askellaji on laukka (ja kierros vasen). Niinpä ajattelin kokeilla melko vaativaa laukkaharjoitusta, nimittäin vasta- ja myötälaukan nostoja ympyrällä vuorotellen.

Vastalaukka notkistaa, suoristaa ja vahvistaa hevosta, sekä kehittää tasapainoa, joten harjoituksen luulisi tekevän balleruunasta yhä salonkikelpoisemman. Vain vaaleanpunaiset trikoopintelit puuttuvat.

  1. Nosta ympyrällä myötälaukka ja laukkaa itse ennalta määrittelemäsi matka (esim puoli kierrosta).
  2. Siirry käyntiin.
  3. Nosta vastalaukka ja laukkaa taas ennalta määrittelemäsi matka. Jos hevonen vaihtaa myötälaukkaan, siirrä käyntiin ja nosta vastalaukka uudelleen. Jos tehtävä tuntuu liian vaikealta, sen voi tehdä myös suoralla uralla tai siirtyä helpompiin harjoituksiin (hyviä vastalaukkaharjoituksia eri taitotasoille).
vastalaukka-myötälaukka, kouluratsastusharjoitusDingo on superkuuliainen, joten se nostaa vastalaukan vaikka kurvissa. Nyt vaan aletaan kiinnittää huomiota laatuun. Kyllä, laatu on vielä kura-asteella.
 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 5/200 000: niin myötä- kuin vastalaukassa

Kirjoittanut : 26 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus, Ratsastus

 

Avainsanat: , , ,

Dingo, citymaasturi

Sweet Dingo - citymaasturi

Dingo - citymaasturi

Dingo on urbaani uros. Onhan se kasvanut ja elänyt Keravalla, aivan kuten Idols-Martti. Martin tapaan Dingo on tottunut mopoihin, peräkärryihin tai paloautoihin. Alikulkutunnelitkin ovat sille normireittejä.

Dingon on siitäkin hieno mies, ettei sen tyhmyys tiivisty joukossa: vaikka maastokaverilla olisikin vähän villimpi päivä, Dingo on cool. Martista en tiedä. Tänään kaveri ei pitänyt valkoisesta kyltistä eikä valkoisesta hiekasta, mutta tyylitietoisten tammojen pitääkin kiinnittää huomiota väreihin, toisin kuin ruunien.

Autoilijat ovat toistaiseksi (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) käyttäytyneet ihmisiksi. Olisihan se idioottimaista ohittaa 500 kiloinen saaliseläin kovaa tai läheltä. Mutta mitä pitäisi tehdä oraville? Jyrsijän ryökäleet eivät kerta kaikkiaan osaa ottaa huomioon kanssaeläviään. Eivät ainakaan herkkäsieluisia Keravan kasvatteja. Tupsukorvat riehuvat puissa ja pelottelevat viattomia herrasmiehiä. Vastuutonta.

Ennen kuin oravat saadaan kuriin, on vain tyydyttävä siihen, että omistaa urbaaniin ympäristöön kotiutuneen ratsun: kauralla hyrräävän citymaasturin. Dingo RAV (KÄYNT ja LAUKK) 4. Ekologinen ja hyvin muotoiltu malli. Ei hassumpaa!

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Dingo, citymaasturi

Kirjoittanut : 23 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Maastoilu

 

Avainsanat: , , ,

Pakkia -suoraan, tahdissa ja peräänannossa

Minut on aikoinaan opetettu pakittamaan vetämällä ohjista. Jotkut ovat neuvoneet käyttämään vielä jalkaa ohjien lisänä tai vetämään ohjista vuorotellen. Superherkkäsuinen putkiaivoni kertoi minulle eilen, että keino ei ole oikea. Ei ainakaan sen kohdalla.

Sain Hännisen Seijalta mahtavat neuvot onnistuneeseen peruutukseen ja kuinka opettaa se hevoselle viidessä minuutissa. Kyllä, viidessä minuutissa!

  1. Ohjia ravistellaan (ei kuitenkaan agressiivisesti tai liikaa).
  2. Jos hevonen pakittaa jo tästä, niin palkitaan kehumalla (Kuten Hempfling kehottaa: pyydä vähän, kehu paljon), jos pakki ei mene silmään, naputa etujalkaan kevyesti raipalla, kunnes hevonen lähtee peruuttamaan (taas runsaasti kehuja).
  3. Toista muutaman kerran ja pienennä ravistelua kunnes hevonen peruuttaa pienestä sormien liikkeestä.

Näin hevonen peruuttaa itse eikä vain koska joku vetää suusta. Peruutus myös pysyy suorana, tahdikkaana ja hevonen peräänannossa. Peräänannossa ei ehkä pysytä ihan heti, mutta kun hevonen huomaa, ettei sen tarvitsekaan vastustella vetävää kättä, se päästää itsensä pinteestä ja nostaa selän ylös. Toimintaa voi kuulemma hienosäätää edelleen pakittamalla pelkällä istunnalla, mutta viidessä minuutissa en vielä tässä onnistunut.

Eilen peruutin ensimmäistä kertaa tyytyväisellä hevosella. Keino oli uskomattoman tehokas ja Dingo peruutti parin toiston jälkeen laadukkaasti kevyestä sormien liikuttelusta. Nyt tämä kuski opettelee vielä peruuttamaan autoa, mutta siinä onkin jo isompi haaste 😉

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 20 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevosen hyvinvointi, Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: , , , ,

Johtajakoulutuksessa

Olin maanantaina Sillgrenin johtajakoulutuksessa. Alaiseni oli umpiunessa, joten tilanne vastasi väsynyttä maanantaita jossain turvatyöpaikassa. Kun ryhmässä oli vielä innovatiivinen nuori uratykki, jonka johtaminen vaati paljon huomiota, Dingo sai nuokkua rauhassa.

Teija painotti, että johtaja on se, joka hallitsee toisen jalkoja. Ihmisen tulee valaa jalkansa maahan, eikä hevosen tieltä poistuta kuin todellisen vaaran edessä. Hevosen kuuluu väistää ihmistä.

Johtajuutta vahvistettiin laskemalla hevosen niskaa alas. Riimunnaru nostettiin korvien taakse ja sen avulla luotiin kevyt paine niskaan. Paine hellitettiin heti, kun hevonen laski päätään. Tätä jatkettiin kunnes alahuuli raapi maata. Kun hevosen pää on alhaalla, se rentoutuu ja luovuttaa vastuun ihmiselle. Ihmisen on parasta olla luottamuksen arvoinen ja torjua kaikki hevospaistille pyrkivät.

Toinen tapa, jolla lujitimme ihmisen asemaa oli peruutus. Se tehtiin ottamalla riimunnarusta heti leuan alta kiinni pikkurilli ylimpänä. Riimuun luotiin painetta liikuttelemalla kättä kevyesti sivulta toiselle. Kun hevonen nosti painoa etuseltaan aikoen astua taakse, paine poistettiin heti.

Teijan keinot tepsivät: Dingo heräsi kuuntelemaan toiveitani ja nuoren uratykinkin ilme muuttui huomattavasti. Johtaminen on oleellinen osa normaalia hevosarkea ja jopa Kauppalehden mukaan hevosihmisistä kasvaa johtajia. Minä aion lisätä ansioluettelooni hevosharrastuksen sekä lajienväliset johtajuus- ja viestintäkoulutukset. Jo on kumma, jos ei ura kohene.

Kuka liikuttaa kenen jalkoja

Kuka liikuttaa kenen jalkoja

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 12 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevosen omistaminen, Hevoset

 

Avainsanat: , , ,

Kouluradalla yli esteiden

Sunnuntaina huomasin karistaneeni viime kaudella riivanneen päänsisäisen ongelmani: esteisiin kompuroimisen kouluradalla. Henkisiin esteisiin. Jokainen epäonnistuminen (joita riittää) veti vielä viime kesänä koko toiminnan totaaliseen lukkoon, aiheuttaen lisää virheitä ja hävittäen viimeisetkin mahdollisuudet onnistumiselta. Mutta ei enää!

Tällä kertaa Dingo erehtyi lajista pahan kerran. Se kuvitteli kouluratsastuksen olevan taistelulaji ja kärpänen sen taistelukumppani. Erinäiset taisteluliikkeet aiheuttivat muutaman näyttävän rikon, mutta kuski oli tällä kertaa cool. Taistelujen erätauolla esitettiin ihan onnistuneita pätkiä, eikä jääty pyörimään henkisiin puomisekasotkuihin.

Kilpakaveri paukutti päähäni ennen radalle siirtymistä, etten saa keskittyä vain keskiraviin, joka on meille vaikea: se on vain yksi tehtävä muiden seassa. Näin on. Ja jokainen tehtävä arvostellaan kuitenkin erikseen. Jos joku tehtävä ei onnistu (yllättäen tai jo ennalta arvaten), se on parasta unohtaa ja siirtää huomio seuraavaan.

Taistelu: Dingo vastaan kärpänen, erä 2Taistelu unohdettu

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kouluradalla yli esteiden

Kirjoittanut : 9 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Henkinen valmennus, Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: , , ,

Valmennusten välissä

Kun motivaatiotaso ylittää moninkertaisesti taitotason, valmennusten välissä tapahtuu paljon. Ja pitääkin tapahtua. Oma harjoittelu ja mietiskely nitovat valmennusten opit jokapäiväiseen toimintaan ja taitotaso nousee. Ja motivaatio venyy vähintään samassa tahdissa.

Itse yritän järjestellä aivosoluni uudelleen jokaisen valmennuksen jälkeen: poimin yhden tai kaksi asiaa, joihin keskityn ennen seuraavaa valmennusta. Korjattavia asioita on vähintään 50 200, joten valinta on vaikeaa. Onneksi osaava valmentaja hallitsee valintaprosessin ja ohjaa huomioni oikeaan suuntaan.

Usein katselen myös isännän kuvaamia kauhuelokuvia valmennuksista. Ne antavat arvokkaita vinkkejä silmien kautta oppivalle. Videoita katsellessani koitan keskittyä ongelmien ratkaisuun, en niissä piehtaroimiseen. Jos katson videot hidastettuna, varaudun kuitenkin nenäliinalla ja lohtusuklaalevyllä ihan vaan siltä varalta, että positiivisuusmittari näyttäisi punaista.

Vaikka ratsastus perustuukin pitkälti tuntemiseen, lukeminen auttaa monen asian ymmärtämisessä ja antaa ideoita ongelmien ratkaisemiseen. Minulla on parhaillaan työn alla Hempflingin Dancing with Horses sekä Kyran suosittelema Who Moved My Cheese (joka ei varsinaisesti ole hevoskirja). Seuraavaksi pitäisi tilata Kottasin On Dressage.

Siinä vaiheessa, kun menen valmennuksesta valmennukseen ilman, että välissä tapahtuu mitään, siirryn takaisin puskaan ja laitan valmennuksiin varatut lantit ratsastussaappaan varteen.

Hevoskirjallisuus kiinnostaa kattia kanssa

Hevoskirjallisuus kiinnostaa kattia kanssa

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Valmennusten välissä

Kirjoittanut : 2 toukokuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: , ,

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: