RSS

Aihearkisto: Ratsastus

Dingon myyntivideo

Dingo pähkinänkuoressa:

14 v. ruuna
he A + avot, sulut, yksittäiset vaihdot yms, re 110
säkä 164

isä Rant, emä Sweet Kandis (lisätietoja sukupostissa)

Luonteeltaan aivan mahtava, ei haasta ihmistä, kevyt ja herkkä käsitellä ja ratsastaa. Maastossa menee yksin ja yhdessä. Kaikin puolin toimiva ja mutkaton kaveri. Terve ja täydessä treenissä.

Hinta 6500€

Muita videoita Dingosta löytyy aikaisemmista posteista + ravipätkää keväältä Youtubesta

Yhteydenotot sähköpostitse maoksanen@gmail.com

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 2 kesäkuun, 2012 Kategoria/t: Hevosen omistaminen, Ratsastus

 

Avainsanat: , ,

Lempiharjoituksia 11/200 000: Avoja ja sulkuja ilman koipia, osa 1/2

Koin kuukausi sitten suuren ahaa-elämyksen, kun minulle neuvottiin varsin energiatehokas tapa tehdä avoja ja sulkuja ilman jalka-apuja. Dingoa ei tarvinnut opettaa uudelleen, vaan se ymmärsi heti mitä pyydettiin.

Otetaanpa esimerkkinä avo oikeassa kierroksessa:

1. Varmista, että hevonen liikkuu aktiivisesti eteen ja että jalkasi roikkuvat täysin rentoina.
2. Aseta hevonen oikealle ja pidä ulko-ohjan tuki tasaisena. Huomaa, että sisäohja on koko liikkeen ajan kevyt.
3. Kun sisäetujalka on maassa, vie sisäkättäsi hiukan oikealle.
4. Kun sisäetujalka nousee maasta, kosketa hevosta kevyesti kaulalle sisäohjalla.
5. Toista kohtia 3 ja 4 askelten rytmissä. Huomaat, että et tarvitse kohta kuin pienen sisäkäden liikkeen.

Samoilla ohjasotteilla voi tehdä myös sulut, mutta palaan niihin seuraavalla kerralla. Joka tapauksessa en voi kuin ihmetellä miten paljon paremmin tämäkin liike menee, kun hevosta ei tule puristeltua jaloilla ja sen on helppo ymmärtää mitä siltä pyydetään. Ei ehkä kovin konventionaalinen tapa ratsastaa, mutta tutkitusti toimiva. Eikö ratsastus ole parhaimmillaan juuri tätä: vaivatonta kommunikointia hevosen kanssa?

Avotaivutus

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 6 joulukuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat:

Lempiharjoituksia 10/200 000: väistöjumppa hipolle

Nyt kun pääsemme taas treenaamaan (tosin lumien tuloon saakka vain maneesin pehmeillä hiekoilla, jotteivat kavionpohjat taas poksahda), olemme keskittyneet ainoastaa yhteen asiaan: itse on liikuttava. Meiltä on kuurin aikana kielletty kaikki jarruttavat liikkeet, kuten väistöt. Operaatio liitokavio on edennyt hyvin, joten haaveissa siintää taas monipuolisemmat harjoitukset, kuten seuraava.

1. Tee maneesin/kentän päässä ympyrää niin, että sinun ja seinän/aidan välissä on tilaa.

2.Väistätä takaosa ulos ja huolehdi, että ympyrän muoto ja tahti säilyvät (ei liian jyrkkää väistöä).

3. Pitkän sivun alkuosassa vaihda asetus ja väistä diagonaalia pitkin vastakkaiseen kulmaan.

4. Siirry pääty-ympyrälle ja takaosa ulos väistäen.

Tämä on auttanut meillä mm. silloin, kun lapa on karkaillut kuin ilmapallo kaksivuotiaan kädestä. Ja tähän myös palaamme pian, uskoisin. Tuota Dingon liikkumista kommentoitiin nimittäin viime viikolla mm. sanoin ”sehän ravaa kuin hevonen”. Itsekin huomasin maneesin peilistä, että Dingon takajaloissa on kintereet, siis ne kulmat. Vannon, ettei niitä ollut aikaisemmin.

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 11 marraskuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat:

Esteratsastuksen ilmaveivi

Granlundin ilmaveivi kalpeni eilen ankarasti ruotsalaisen sisun edessä. Malin Baryard-Johnsson käytännössä jo putosi hevosensa  H&M Reveur de Hurtebise selästä, mutta kampesi itsensä takaisin täydessä laukassa.Eikä siinä vielä kaikki. Tämä varsin vaarattoman näköinen pakkaus jatkoi empimättä seuraavalle esteelle ilman jalustimia ja veti radan loppuun kuin pieni marakatti. Taivas varjele mikä sieltä tuli? Kolmas sija Rolex FEI World Cup -osakilpailussa HIHSissä!

Granlundin ilmaveivi on noussut koko kansan tietoisuuteen ja sitä rummutettiin sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja telkkarissa monta kuukautta. Siksi odotin, että päivän lehdessä olisi ollut iso juttu kyseisestä perheenäidistä ja hänen uroteostaan. Joko toimittajat eivät löytäneet niin syrjäiseen paikkaan kuin Hartwall Areena tai sitten lajin arvostuksessa on jotain pientä vikaa. En nimittäin löytänyt lehdestä kuin tuloslistan ja lyhyen uutisen Nina Fagerströmin neljännestä sijasta, joka sekin olisi ansainnut enemmän huomiota.

Oli miten oli, Malin on mielestäni suuri sankari. Innostuksesta huolimatta pitäydyn tiukasti koulupuolella, sillä jäällä suoritettavaa, usein pahan näköistä pystypainia ikänsä seurannut isäntä kommentoi: ”On tää kyllä hullu laji! Onneksi sä et tee tuota.”

Kilpailu nähtävillä YLEn Areenalla 22.11.2011 saakka (Malinin suoritus kohdassa 1:47:45).

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 24 lokakuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Ratsastus

 

Avainsanat: , , , ,

Mantrani mun

Voisi kuvitella, että koska teen istumatyötä niin ainakin istuntani olisi kunnossa. Mutta mur, ei ole. Päinvastoin. Hevosen selässä olen melkein yhtä pyöreässä muodossa kuin hevonen, enkä ole varma mitä hartioiden pudottaminen taakse tarkoittaa. Minulla ne putoavat eteen.

Etsin ratkaisua istuntaani kirjahyllyni tuoreimmalta täytteeltä –Arthur Kottasin Kottas On dressage. Pakko todeta, että herra Kottas osaa sanoa asiat niin, että tätituupparikin ne ymmärtää. Olen kehitellyt hänen ja parin muun viisaan ihmisen sanojen pohjalta itselleni mantran, jota voin hokea ratsastaessani ja ehkä saada ryhtini suoraan tämän sisäisen puheen avulla.

  • Ole kuin puu: jalat kasvaa maatakohti kuin juuret, ylävartalo kohti yläilmoja
  • Napa kohti hevosen korvia
  • Rentouta alakroppa (vaikuttaa hämmentävän paljon myös yläkroppaan)
  • Kädet lähelle vartaloa, kanna se kätesi (tämä tallikaverin viisautta, mutta käteni painavat n. 300kg/räpylä, joten vaikea toteuttaa)
  • Hengitä (auttaa ryhtiinkin, että pysyy tajuissaan)

Tuon listan läpikäyminen on auttanut jo hiukan istuntaani, mutta olen tyytyväinen vasta, kun tuo kaikki tulee automaatioksi. Hevoselle minulla on oma mantrani, mutta siitä sitten joskus toiste.

Alla esimerkki Kottasin valmennuksesta. Taitaa setä tietää mitä tekee ja tuo selässä puuhaava tätikin hallitsee istunnan salat 🙂

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 5 lokakuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Istunta, Ratsastus

 

Avainsanat:

Tavoitteita saa olla

Matkalla tavoitteeseen

Satasesta vetoa, että ratsastuksessa eteneminen on nopsempaa, jos on asettanut itselleen (ja hevoselleen) tavoitteita. Ilman tavoitteita ratsastamista voisi verrata siihen, että lähtisi ajamaan autolla vaikkapa vasemmalle. Määränpää voi olla ihan mitä vain Siperian ja Malawin välillä (olettaen, että bensaa riittää eikä vesistöjä ole edessä). Jos taas tietää minne haluaa mennä (vaikkapa Pylkönmäelle), kartan avulla löytää kyllä perille. Jos bensa loppuu matkalla, niin ainakin on päästy lähemmäs tavoitetta.

Kirjan 101 Schooling Exercises mukaan ensin pitäisi miettiä se suuri ja mahtava pitkän linjan tavoite. Pitkän linjan tavoite saa olla mahtipontinen, sitä ei tarvitse kertoa kenellekään ja vaikka kertoisikin, sitä ei tarvitse vähätellä. Jonkinmoinen realismi kannattaa toki pitää mielessä. Minä en esimerkiksi edes haaveile paikasta Lontoon olympialaisiin.

Kun suuri tavoite on asetettu, on aika tutkia karttaa: kuinka tavoitteeseen päästään. Matka tavoitetta kohti voi tuntua toivottoman pitkältä, ja siksi onkin hyvä asettaa tavotteiden saavuttamisen ABC-asemia, eli välitavoitteita. ABC-asemat huolehtivat sinusta ja ennen kaikkea siitä ettei usko omiin kykyihin sammahda ihan alkumetreillä.

Minulta meinasi tavoitteeni kanssa loppua usko, mutta tänään, kauden viimeisissä kisoissa, usko palasi. Teimme aluetasolla oman ennätyksemme, mikä ei ole missään tapauksessa pitkän linjan tavoitteen mukainen, mutta Dingo oli parempi kuin yksissäkään kilpailuissa tätä ennen. Oma ennätys oli meidän tavoitteiden ABC-asema ja pienen huokaisutauon jälkeen jaksamme taas treenata kohti suurtaa päämäärää.

 
8 kommenttia

Kirjoittanut : 25 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: ,

Lempiharjoituksia 9/200 000: punttisalilla

Ratsastusharjoitus: laukka, laukka-avo, volttiNyt, kun Dingon eteenpäinpyrkimys alkaa olla kunnossa ja (kotona) muotokin pysyy tasaisena, on aika hioa lisää voimaa mr. täykkäriristeytyksen kankkuun. Ei varmasti tapahdu ihan yhdessä yössä, mutta seuraava Hännisen Seijan neuvoma harjoitus on ollut meille kovasti avuksi.

1. Ratsasta laukassa uralla.
2. Pitkän sivun alussa siirry avoon.
3. Pitkän sivun keskivaiheilla teen voltti ja uralle palatessa jatka avoa.
4. Pitkän sivun lopussa ratsasta hyvin eteen ja jatka samaa seuraava pitkä sivu ja vastakkainen lyhyt sivu. Tarvittaessa tee isoja voltteja samassa reippaassa tempossa.
5. Toista molempiin suuntiin kunnes sujuu.

Meillä haasteena on säilyttää energia riittävänä avon aikana. Tähän on auttanut liiallisen taivutuksen välttäminen.
Varokaa vaan: nyt Dingon kankun lihakset paisuvat, kuin pullataikina ja kohta tämä salskea muskelimies kantaa itseään paremmin kuin dopingilla terästetty kenguruäiti poikasta pussissaan. Joka tapauksessa Dingo tuntuu aika makealta tämän treenin jälkeen ja suosittelen siis lämpimästi myös muille 🙂
 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 9/200 000: punttisalilla

Kirjoittanut : 17 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus, Takaosan aktivointi

 

Avainsanat: ,

Kesämuistoilla mieli maasta

Viime lauantain kisojen jälkeen olen päättänyt ainakin 30 kertaa lopettaa kisailun kokonaan ja ratsastaa (taas) vain puskissa (mieluiten yöaikaan). Maajussille morsiamen ensimmäisessä jaksossa eräs jussi kuitenkin totesi viisaasti, että häpeä on heikoille. En pidä itseäni kovin heikkona, joten on aika nostaa mieli maasta ja jatkaa harjoituksia.

Positiiviseen ajattelumalliin palaaminen ei ole ollut helppoa, mutta avuksi ovat olleet:

  1. Ihanat tallikaverit, jotka kannustavat eteenpäin. Heilläkin on kuulemma joskus ollut aallonpohjia (ei uskoisi).
  2. Isäntä, joka uhkasi sulloa minut tarpeen tullen traileriin ja kuskata kisapaikalle vaikka väkisin.
  3. Dingo. Ihan vaan, koska se on.
Tuon viimeisen kunniaksi tässä kuvakimara Dinksusta, joka on maailman monin hevonen.
 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kesämuistoilla mieli maasta

Kirjoittanut : 15 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Ratsastus

 

Lempiharjoituksia 8/200 000: Lapa ylös, mars

Sweet Dingo

Muru

Halusin nollata tilanteen Dingon kanssa edellisen kisakatastrofin jälkeen ja kokeilin harjoitusta, jossa ohjaa pidennetään ja lyhennetään ravissa ja laukassa ääripäästä toiseen. Hevosen sietokyvyn rajoissa siis, eli iihan varovasti ja kieli keskellä suuta. Tärkeää on, että tempo säilyy ja hevonen pysyy pyöreänä.

1. Ravaa ympyrällä varmistaen, että takaosa on aktiivinen, hae hyvä muoto.

2. Ratsasta hevosta eteen-alas, pidentäen ohjaa pikkuhiljaa. Jos pyöreys häviää, korjaa tilanne heti.

3. Kun hevonen liikkuu hyvin tässä matalassa muodossa, ala kerimään ohjia varovarovasti ja ratsasta hevonen lyhyeen muotoon. Tässä ei kannata mennä liiallisuuksiin, ettei heebo jännity (nimim. kokemusta on, nyyh).

4. Toista muutaman kerran molempiin suuntiin.

Kun homma sujuu, harjoituksen voi toistaa laukassa.

Dingolla tämä hissiharjoitus auttoi kovasti. Lopussa lapa nousi hetkittäin hienosti ja sain taas uskoa siihen, että eteenpäin mennään vastoinkäymisistä huolimatta 🙂

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 8/200 000: Lapa ylös, mars

Kirjoittanut : 8 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus, Ratsastus

 

Avainsanat: ,

Kootut selitykset

Eilen olisin kisasuorituksen jälkeen mieluiten karauttanut Saharaan tai Pylkönmäelle (tai jonnekin muualle missä on kohtuullisen vähän ihmisiä). Onnistuin nimittäin nostamaan epäonnistumisen aivan uudelle tasolle. Sen innoittamana esitän kootut selitykset tämän kauden starttien tuloksiin:

Hankasalmi 8.5. Kärpänen. Hevonen kulki upeasti, mutta teki kolme rikkoa pahuksen kärpäsen takia. Kärpänen halusi istua Dingon pehmeissä jalkakarvoissa ja Dingo hypähteli ja koitti karkoittaa moista loista kaikin keinoin. Jatkossa aina myrkyt mukana

Killeri 24.7. Kuuma ilma, joka tietenkin haittasi vain meidän menoamme. Dingon tassut painoivat ainakin tonnin/koipi. Ne eivät nousseet mihinkään. Kun saavuin alkutervehdykseen, takaosa oli vielä aitojen ulkopuolella. Liikuimme vahvasti alamäkeen ja meinasimmekin mätkähtää nenällemme kulmassa. Jatkossa voisin lainata kaverin burleskiviuhkoja ja pyytää isännän heiluttelemaan niitä vinhasti, jotta Dingon olo pysyy mukavan viileänä.

Vaajakoski 6.8. Itsevarmuuden menetys edellisenä päivänä. Kaikessa viisaudessani harjoittelin edellisenä päivänä ylivaikeita asioita. Sain lahjakkaasti tasaisuuden katoamaan ja esiinnyimme epävarmoina kuin sydärin partaalla keikkuva hiiri. Jatkossa teemme edellisenä päivänä vain asioita, jotka jo osaamme.

Korpilahti 31.8. Kuskin neronleimaus.Katselin vierestä upeasti pyyhkivää ”oikeaa” kouluhevosta ja ajattelin kokeilla Dingon rajoja. Lyhensin, lyhensin ja lyhensin. Siinä vaiheessa, kun päästiin radalle hevonen oli rento kuin rautakanki eikä rollkurista ollut pelkoakaan. Turpa oli noin 180 astetta luotiviivan etupuolella. Kyllä. Koko suorituksen ajan. Jatkossa kuski käyttää järkeään myös kisapäivänä.

Tässä siis tärkeimmät suorituksemme vääristäjät. Oikeastihan olemme olympiatason ratsukko, jolla nyt vaan sattuu olemaan pieniä vastoinkäymisiä.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 1 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: ,

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: