RSS

Mantrani mun

05 Lok

Voisi kuvitella, että koska teen istumatyötä niin ainakin istuntani olisi kunnossa. Mutta mur, ei ole. Päinvastoin. Hevosen selässä olen melkein yhtä pyöreässä muodossa kuin hevonen, enkä ole varma mitä hartioiden pudottaminen taakse tarkoittaa. Minulla ne putoavat eteen.

Etsin ratkaisua istuntaani kirjahyllyni tuoreimmalta täytteeltä –Arthur Kottasin Kottas On dressage. Pakko todeta, että herra Kottas osaa sanoa asiat niin, että tätituupparikin ne ymmärtää. Olen kehitellyt hänen ja parin muun viisaan ihmisen sanojen pohjalta itselleni mantran, jota voin hokea ratsastaessani ja ehkä saada ryhtini suoraan tämän sisäisen puheen avulla.

  • Ole kuin puu: jalat kasvaa maatakohti kuin juuret, ylävartalo kohti yläilmoja
  • Napa kohti hevosen korvia
  • Rentouta alakroppa (vaikuttaa hämmentävän paljon myös yläkroppaan)
  • Kädet lähelle vartaloa, kanna se kätesi (tämä tallikaverin viisautta, mutta käteni painavat n. 300kg/räpylä, joten vaikea toteuttaa)
  • Hengitä (auttaa ryhtiinkin, että pysyy tajuissaan)

Tuon listan läpikäyminen on auttanut jo hiukan istuntaani, mutta olen tyytyväinen vasta, kun tuo kaikki tulee automaatioksi. Hevoselle minulla on oma mantrani, mutta siitä sitten joskus toiste.

Alla esimerkki Kottasin valmennuksesta. Taitaa setä tietää mitä tekee ja tuo selässä puuhaava tätikin hallitsee istunnan salat 🙂

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 5 lokakuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Istunta, Ratsastus

 

Avainsanat:

One response to “Mantrani mun

  1. ferrugo

    20 lokakuun, 2011 at 8:57 pm

    Mulla avain on just tuo alakropan, ja erityisesti lantion rentouttaminen. Siitä se lähtee. Tässä eräänä iltapäivänä se kuuluisa lamppu syttyi: heposellani ei ole mikään maailman miellyttävin ravi, ja aina välillä se pompauttaa semmoisen superpalloaskeleen. Mutta jotenkin aloin oppia aavistamaan sadasosasekunnissa, että ”nyt se superpallo tulee taas”, ja samantien rentoutin lantiota entisestään, niin että superpallo ei pompauttanut persusta irti satulasta.

    (Ihan älyttömän vaikea selittää, mutta tuo on just sitä mun kehollista oppimista, kukaan ei tuota mulle selittänyt eikä näyttänyt, vaan keho vaan yhtäkkiä tajusi miten sen pitää toimia.)

     
 
%d bloggaajaa tykkää tästä: