RSS

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2011

Tavoitteita saa olla

Matkalla tavoitteeseen

Satasesta vetoa, että ratsastuksessa eteneminen on nopsempaa, jos on asettanut itselleen (ja hevoselleen) tavoitteita. Ilman tavoitteita ratsastamista voisi verrata siihen, että lähtisi ajamaan autolla vaikkapa vasemmalle. Määränpää voi olla ihan mitä vain Siperian ja Malawin välillä (olettaen, että bensaa riittää eikä vesistöjä ole edessä). Jos taas tietää minne haluaa mennä (vaikkapa Pylkönmäelle), kartan avulla löytää kyllä perille. Jos bensa loppuu matkalla, niin ainakin on päästy lähemmäs tavoitetta.

Kirjan 101 Schooling Exercises mukaan ensin pitäisi miettiä se suuri ja mahtava pitkän linjan tavoite. Pitkän linjan tavoite saa olla mahtipontinen, sitä ei tarvitse kertoa kenellekään ja vaikka kertoisikin, sitä ei tarvitse vähätellä. Jonkinmoinen realismi kannattaa toki pitää mielessä. Minä en esimerkiksi edes haaveile paikasta Lontoon olympialaisiin.

Kun suuri tavoite on asetettu, on aika tutkia karttaa: kuinka tavoitteeseen päästään. Matka tavoitetta kohti voi tuntua toivottoman pitkältä, ja siksi onkin hyvä asettaa tavotteiden saavuttamisen ABC-asemia, eli välitavoitteita. ABC-asemat huolehtivat sinusta ja ennen kaikkea siitä ettei usko omiin kykyihin sammahda ihan alkumetreillä.

Minulta meinasi tavoitteeni kanssa loppua usko, mutta tänään, kauden viimeisissä kisoissa, usko palasi. Teimme aluetasolla oman ennätyksemme, mikä ei ole missään tapauksessa pitkän linjan tavoitteen mukainen, mutta Dingo oli parempi kuin yksissäkään kilpailuissa tätä ennen. Oma ennätys oli meidän tavoitteiden ABC-asema ja pienen huokaisutauon jälkeen jaksamme taas treenata kohti suurtaa päämäärää.

 
8 kommenttia

Kirjoittanut : 25 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: ,

Lempiharjoituksia 9/200 000: punttisalilla

Ratsastusharjoitus: laukka, laukka-avo, volttiNyt, kun Dingon eteenpäinpyrkimys alkaa olla kunnossa ja (kotona) muotokin pysyy tasaisena, on aika hioa lisää voimaa mr. täykkäriristeytyksen kankkuun. Ei varmasti tapahdu ihan yhdessä yössä, mutta seuraava Hännisen Seijan neuvoma harjoitus on ollut meille kovasti avuksi.

1. Ratsasta laukassa uralla.
2. Pitkän sivun alussa siirry avoon.
3. Pitkän sivun keskivaiheilla teen voltti ja uralle palatessa jatka avoa.
4. Pitkän sivun lopussa ratsasta hyvin eteen ja jatka samaa seuraava pitkä sivu ja vastakkainen lyhyt sivu. Tarvittaessa tee isoja voltteja samassa reippaassa tempossa.
5. Toista molempiin suuntiin kunnes sujuu.

Meillä haasteena on säilyttää energia riittävänä avon aikana. Tähän on auttanut liiallisen taivutuksen välttäminen.
Varokaa vaan: nyt Dingon kankun lihakset paisuvat, kuin pullataikina ja kohta tämä salskea muskelimies kantaa itseään paremmin kuin dopingilla terästetty kenguruäiti poikasta pussissaan. Joka tapauksessa Dingo tuntuu aika makealta tämän treenin jälkeen ja suosittelen siis lämpimästi myös muille 🙂
 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 9/200 000: punttisalilla

Kirjoittanut : 17 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus, Takaosan aktivointi

 

Avainsanat: ,

Kesämuistoilla mieli maasta

Viime lauantain kisojen jälkeen olen päättänyt ainakin 30 kertaa lopettaa kisailun kokonaan ja ratsastaa (taas) vain puskissa (mieluiten yöaikaan). Maajussille morsiamen ensimmäisessä jaksossa eräs jussi kuitenkin totesi viisaasti, että häpeä on heikoille. En pidä itseäni kovin heikkona, joten on aika nostaa mieli maasta ja jatkaa harjoituksia.

Positiiviseen ajattelumalliin palaaminen ei ole ollut helppoa, mutta avuksi ovat olleet:

  1. Ihanat tallikaverit, jotka kannustavat eteenpäin. Heilläkin on kuulemma joskus ollut aallonpohjia (ei uskoisi).
  2. Isäntä, joka uhkasi sulloa minut tarpeen tullen traileriin ja kuskata kisapaikalle vaikka väkisin.
  3. Dingo. Ihan vaan, koska se on.
Tuon viimeisen kunniaksi tässä kuvakimara Dinksusta, joka on maailman monin hevonen.
 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kesämuistoilla mieli maasta

Kirjoittanut : 15 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, Ratsastus

 

Lempiharjoituksia 8/200 000: Lapa ylös, mars

Sweet Dingo

Muru

Halusin nollata tilanteen Dingon kanssa edellisen kisakatastrofin jälkeen ja kokeilin harjoitusta, jossa ohjaa pidennetään ja lyhennetään ravissa ja laukassa ääripäästä toiseen. Hevosen sietokyvyn rajoissa siis, eli iihan varovasti ja kieli keskellä suuta. Tärkeää on, että tempo säilyy ja hevonen pysyy pyöreänä.

1. Ravaa ympyrällä varmistaen, että takaosa on aktiivinen, hae hyvä muoto.

2. Ratsasta hevosta eteen-alas, pidentäen ohjaa pikkuhiljaa. Jos pyöreys häviää, korjaa tilanne heti.

3. Kun hevonen liikkuu hyvin tässä matalassa muodossa, ala kerimään ohjia varovarovasti ja ratsasta hevonen lyhyeen muotoon. Tässä ei kannata mennä liiallisuuksiin, ettei heebo jännity (nimim. kokemusta on, nyyh).

4. Toista muutaman kerran molempiin suuntiin.

Kun homma sujuu, harjoituksen voi toistaa laukassa.

Dingolla tämä hissiharjoitus auttoi kovasti. Lopussa lapa nousi hetkittäin hienosti ja sain taas uskoa siihen, että eteenpäin mennään vastoinkäymisistä huolimatta 🙂

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lempiharjoituksia 8/200 000: Lapa ylös, mars

Kirjoittanut : 8 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Harjoitukset, Hevoset, kouluratsastus, Ratsastus

 

Avainsanat: ,

Kootut selitykset

Eilen olisin kisasuorituksen jälkeen mieluiten karauttanut Saharaan tai Pylkönmäelle (tai jonnekin muualle missä on kohtuullisen vähän ihmisiä). Onnistuin nimittäin nostamaan epäonnistumisen aivan uudelle tasolle. Sen innoittamana esitän kootut selitykset tämän kauden starttien tuloksiin:

Hankasalmi 8.5. Kärpänen. Hevonen kulki upeasti, mutta teki kolme rikkoa pahuksen kärpäsen takia. Kärpänen halusi istua Dingon pehmeissä jalkakarvoissa ja Dingo hypähteli ja koitti karkoittaa moista loista kaikin keinoin. Jatkossa aina myrkyt mukana

Killeri 24.7. Kuuma ilma, joka tietenkin haittasi vain meidän menoamme. Dingon tassut painoivat ainakin tonnin/koipi. Ne eivät nousseet mihinkään. Kun saavuin alkutervehdykseen, takaosa oli vielä aitojen ulkopuolella. Liikuimme vahvasti alamäkeen ja meinasimmekin mätkähtää nenällemme kulmassa. Jatkossa voisin lainata kaverin burleskiviuhkoja ja pyytää isännän heiluttelemaan niitä vinhasti, jotta Dingon olo pysyy mukavan viileänä.

Vaajakoski 6.8. Itsevarmuuden menetys edellisenä päivänä. Kaikessa viisaudessani harjoittelin edellisenä päivänä ylivaikeita asioita. Sain lahjakkaasti tasaisuuden katoamaan ja esiinnyimme epävarmoina kuin sydärin partaalla keikkuva hiiri. Jatkossa teemme edellisenä päivänä vain asioita, jotka jo osaamme.

Korpilahti 31.8. Kuskin neronleimaus.Katselin vierestä upeasti pyyhkivää ”oikeaa” kouluhevosta ja ajattelin kokeilla Dingon rajoja. Lyhensin, lyhensin ja lyhensin. Siinä vaiheessa, kun päästiin radalle hevonen oli rento kuin rautakanki eikä rollkurista ollut pelkoakaan. Turpa oli noin 180 astetta luotiviivan etupuolella. Kyllä. Koko suorituksen ajan. Jatkossa kuski käyttää järkeään myös kisapäivänä.

Tässä siis tärkeimmät suorituksemme vääristäjät. Oikeastihan olemme olympiatason ratsukko, jolla nyt vaan sattuu olemaan pieniä vastoinkäymisiä.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 1 syyskuun, 2011 Kategoria/t: Hevoset, kouluratsastus

 

Avainsanat: ,

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: